Pätkii..

Uuni siis. Meidän piti leipoa tänään pizzaa. Taikinakin oli, ja itse keitetty tomaattikastike. Mutta kas, uuni pätkii ja ei kuumene.
Joten, ei kun luuri käteen ja kodinkonekorjaajaa hätiin. Tulee maanantaina.

Siihen saakka tämä laitos saa olla ihan rauhassa, ei tee mieli mennä härkkimään..

Pakkaspäivän treffit

Pakko kirjoittaa muistiin kun vielä muistaa. Meillä oli tänään miehen kanssa treffit.

Meille tuli tänään ekaa kertaa pojalle uusi lapsenvahti ja me karattiin miehen kanssa tuonne pakkaseen. Kävellen viereiseen kaupunginosaan ja Rossoon.. Ajan kanssa syötiin, juteltiin ja vaan oltiin, ilman lasta. Yhdessä ei olla oltu kuin kerran taloyhtiön saunavuorolla, vaikka lapsonen on jo melkein vuosi ja 5 kk. No, nyt sitten.

Parasta oli, ehdottomasti, kun jälkkärin kanssa pöytään tuli jälkiruokatee. Sai ensinnäkin valita kolmesta haudutettavasta versiosta (oli rooibosta, vihreää teetä ja kahta maustettua mustaa..) ja tee tarjottiin pressopannusta, niin että sai itse hauduttaa mieleisekseen. Uskomattoman ihanaa, mie olen niin teeholisti, että toi jäi mieleen.

Jälkkärinä tarjottu Dolce vita, eli eräänlainen munkin ja rosetin välimuoto jätskin ja kinuskin kera oli ihanaa. Paastoaikaahan tässä eletään, mutta mies tarjosi ja en ole jälkkäreitä paljon kotona saanut..

Voihan kevätmuoti!

Eksyin henkkamaukan verkkokauppaan katselemaan. Viime viikolla vain pyörähdin ko. puljussa ja ostin vain ne tarpeelliset, eli uudet tregginssit ja miehelle muutaman teepaidan. Tänään ne tulivat, ja kuten aina, mie menin kattelemaan nettisivuja vielä..

No, ostoslista olisi kovinkin pitkä, jos olisi taas mihin laittaa. Miehen uuden tietokoneen osamaksu vain syö kovasti jo muutenkin pieniä varoja..

Mutta jos saisin kaiken mitä toivoisin tuolta
niin ostaisin
1) perustoppeja, ainakin valkean, kirkkaan sinisen, kirkkaan vihreän..

2) muutaman kietaisupaidan

3) lisää tregginssejä (mikä sana!), tämän kuumeen tartutti minuun Onnelan Anu..

4) pitkiä "takkimekkoja"

5) ja tietysti muutaman ihanan kesämekon.

Olipa kerran vanha, ruma kaappi..

Tämä kirjava "kummitus" oli mummilassani pienestä tytöstä saakka. Sen olivat mummilan yläkertaan jättäneet entiset vuokralaiset. Minusta se oli kovin ruma..




Sitten, yhtenä päivänä, mummi päätti muuttaa pois talostaan ja muiden tavaroiden mukana myös kaapin kohtalo piti päättää. Kaatopaikalle en sitä halunnut. Päätimme miehen kanssa pelastaa sen. Monta monituista tuntia siitä poistettiin maalia, hiottiin jne. Deadline oli kolme viikkoa, pojan 1v synttäreille piti olla valmista. Tälläinen siitä sitten tuli. Nyt se on keittiössämme kuin koru.

Uusi ihana taulu

Mies voitti Eirikuvan kisasta 30x40 kokoisen julisteen teettämisen. Yksi ilta meni kuvan arpomiseen, mutta tässä lopputulos. Kuva on siis miehen itsensä ottama tuosta lähikoskelta ja kehykset kävin ostamassa tänään Euromarketista. Ovat kuvasta poiketen tummanruskeat, melkein mustat ja viivakuvioin koristellut. Sopii kuin nenä päähän tuohon keittiön pöydän päähän. Kuva laitettiin aiemman, isomman suurennoksen naulaan, joten on vähän ylhäällä, mutta en halunnut betoniseinään enää yhtään reikää.

Pöydällä aarteita mummuloista, vanha Kiltakulho ukin perintöä ja punapilkulliset purkit löytyivät mummulan vinnistä.

Haaveita..

Kuva Opkk.

Tämä olisi nyt myynnissä. Tuossa aika lähellä itse asiassa. Jos olisi rahaa, ostaisin. Mutta kun ei ole. Ihana, vanha talo, melkein rannassa (jos vesilaitosta ei olisi, niin tuossa olisi järvinäköala.. Mutta onneksi voin kulkea ohi ja ihailla.

Uusia värejä

Miut on pitkään tunnettu siitä, että sininen on lempivärini. Jos vain joku oli sininen, se oli hieno..

Mutta nyt sininen on pitkään ollut paitsiossa. Pidän kyllä siitä edelleen, mutta tilalle ovat tulleet:

*Vaaleanvihreä. Vanha kaappimme, häälahjaksi saadut ihanat valkeavihreät huovat, keittiön verhot..

*Marjapuuronpunainen. Aiemmin en olisi suostunut väriä päälleni laittamaan. Ostin kuitenkin tumman marjapuuron punaisen velourasun syyskesällä 08, ajatellen laittavani sen päälle kun tullaan kotiin nyytin kanssa. Ja ihana voimaväri se olikin, oli niin ihanaa pukea se sairaalan haaleiden pastellien & rumien rytkyjen jälkeen. Sitä myötä kaappiin on hivuttautunut muutakin punaista. Pasminoja kirkkaan pinkkinä ja vaaleanpunaisena, neuleita, t-paitoja..

ja viimeisin villitys:
*Turkoosi. Ukin vanhasta, häälahjaksi saadusta maljakosta se lähti. Sen kaveriksi oli ostettu ihana, -06 vuoden erikoisvärinen Savoy-maljakko. Ne olivat pitkään edellisen asuntomme erkkerin ikkunalla ja sieltä väri hiipi kaikkialle.. Sohvatyynyjä, kaulaliinoja, tukkapantoja, villatakkeja, kukkaruukkuja, koriste-esineitä.. Tykkään. Sopii minulle hyvin ja antaa voimia.