Puh, tää meinaa unohtua

Blogistaniassa on ollut mun puolesta kovin hiljaista pitkään. Miko-pikkarainen on ollut tarhassa keväästä ja syyskesällä alkoivat pitkähköt tutkimukset Kysin lastenneurologisella, koska pieni mies ei kävellyt vielä kaksivuotis-syntymäpäivänsä tienoilla. 17.10. Miko lähti liikkeelle kävellen, heti useamman askelen kerralla ja nyt hän jo juoksee. Miko on erityislapsi, puheenkehitys on vieläkin n. 1vuotiaan tasolla eikä lapsella ole vielä yhtään sanaa. Kuvakorttien ja viittomien avulla opettelemme kommunikoimaan ja pieniä hyppäyksiä Mikon omaan maailmaan onkin tehty.

Muutoksen tuulet puhaltaa

Huh! Kauheesti tapahtunut sitten viime postauksen. Mies sai opiskelupaikan, mie lisätunteja työsopimukseen ja lapsonen lähtee tarhaan. Miun "isopieni" 1v 8kk:selle on haettu nyt tarhapaikkaa asap ja ei oikeastaan tunnu edes haikealta. Ihanaa saada aikaa käydä töissä, asioilla tai olla vain hetki. Miksikö vain olla? No, meidän isovanhemmat on n. 200 km päässä ja täällä ei oikeastaan ole tuttuja, joille pojan voisi viedä hoitoon. Joten ihana saada "kasvatuskumppaneita" päivähoidosta.

Mies haaveilee kuulemma edes pienestä henkäisytauosta kaksin, kaksi kertaa on lapsosen elinaikana oltu kodin ulkopuolella yhtä aikaa kahdestaan..

Täyttä elämää

Tuossa yläkuvana miehen ja minun yhteistyöstä syntynyt uusin taulu. Mulla on ollut haaveena kauan sisustustekstin löytäminen kivaan kuvaan yhdistettynä ja eilen se natsasi. Tuttu vinkkasi palstalla sisustustarrasivulle josta tuo teksti löytyi ja mulle tuli heti visio tuosta kuvasta seepiana ja tuosta tekstistä. Alkuperäinen kuva on sini-valkea, tuo höyhen siis keinuu aalloilla, mutta jotenkin se oli liian sininen se kuva.. 

Olen aloittanut uuden työn hoitovapaan jälkeen ja olen vähän tienristeyksessä itsekin. En oikein tiedä mitä haluaisin, työ on ollut jotenkin helppoa ja kivaa. Jännittää, miten kotihoidon tuen käy kun mies on ollut työtön ja liitto väittää kotihoidontuen kuuluvan miehelle, vaikka minun palkkani on näillä tunneilla lähinnä suolarahoja.. No, saa katsoa miten käy. Mies lähtee syksyllä opiskelemaan, joten sitten tilanne muuttuu. 

Palstalla törmäsin jännään ajatukseen elämästä. Pitää laittaa se ylös, koska se kosketti minua syvästi. Puhe oli rukoushelmistä ja ajatus oli tämä:  "Kuinka kaunis voikaan olla hiertämisen tulos".

Siis juurikin se, että helmi on alkujaan hiekanjyvä, joka ajan kuluessa ja helmiäisen kehittyessä sen ympärille voi olla lopulta niin kaunis.. Niin me ihmisetkin, sisäisesti ja ulkoisesti, kovien aikojenkin jälkeen voimme olla kuin tuo helmi, lähes rikki hierrettyjä mutta kauniita. 

 

Lapsen hatut

Kaivelin kesää vasten pojan hattulaatikkoa ja johan on vähäistä. Yksi pallollinen trikoo-Kimperi, joustofroteinen turkoosiraidallinen Kimperi, kaksi kalastajahattua.. Pitänee ryhtyä metsästämään iloisia kesähattuja.  Kalastajahatuissa on sentään nauhat, lapsukaisella ei pysy myssy päässä ilman. Ja kun ikää on kesällä melkein kaksi, moni vanha myssy on joko a) pieni tai b)liian vauvamainen. Haluaisin lapsen näyttävän lapselta, mutta en enää vauvalta.. Joku on tuonut ilmeisesti vauvalahjaksi sellaisia nauhallisia vauvamyssyjä, ja noi olisi ihan sopivia, mutta ilme on huvittava kun poika on jo selkeästi taapero..

Muistiin voisi laittaa, että seuraavaksi  voisi metsästellä tsi-Kimpereitä tai aitoja raidallisina ja kuviollisina. Ehkä pallolliset alkaa olla jo nähty..  Dunsin kalapipokin voisi olla hauska.. 

Maalauskuumetta

Meidän olohuone & eteinen pitäisi kunnostaa. Haaveilen tiffanyn sinisestä tai vaaleasta, hennosta melkein valkoisesta violetin sävystä. Kävin eilen Tikkurilan sivuilla etsimässä värimallia ja löysin Tyylitestin jonka tulos ei yllättäne ketään:

Herkkä haaveilija
Olet valoisa koti-ihminen, ja väreistä sydäntäsi lähellä ovat pastellisävyt, eloisat kylmän ja lämpimän yhdistelmät sekä herkulliset hattara- ja jäätelövärit. Sosiaaliset verkostot ovat sinulle tärkeitä ja kodissasi kajahtelevat usein iloisen yhdessäolon äänet, kun perhe, kaikenikäiset sukulaiset tai ystävät kokoontuvat nauttimaan elämän pikku juhlahetkistä. Kuten kotisi, myös luonteesi on rönsyävä, mutta järjestelmällinen. Kukat, kynttilät, tekstiilien runsaus ja rakkaat koriste-esineet tuovat kotiisi tuulahduksen vanhan ajan maalaisromantiikasta ja huvilaelämästä. 

Kevät, kevät!

Kevät on täällä! 

Aurinko paistaa, kadut ovat vapaat lumesta ja loskasta! 

Vein viime viikolla talvirattaat (Racet) varastoon ja katsellaan, miten pärjätään kolmipyöräisillä rattailla. Luultavasti mainiosti, isoa alakoria on ollut ikävä ja kääntyvää etupyörää.

Pesin ikkunat melkein kaikki viikonloppuna ja enää pitäisi siirtää olohuoneessa huonekaluja sen verran että saisi pestyä olohuoneen sisälasit. Miehen työpöytä vaan on niin massiivinen, että tuo pitää tehdä harkiten. 

Parvekkeen kesäasua olemme miettineet, viime kesä meni vauva-aikana ihan matalalla profiililla ja syksyllä parvekkeella maalattiin tuota aiemmin esiteltyä vihreää kaappia. Nyt sitten otin asiakseni siivota parvekkeen ja mies toi puuöljyä puulaattoja varten. On kyllä ihan toisen näköistä kun laatat on öljytty. Ensi viikolla, kun laatat ovat viimeistä riviä myöten kuivaneet, päätämme kesän järjestyksestä ja kannamme varastosta isot ruukut takaisin. Isoja juttuja tekisi mieli, köynnöstä, ehkä isompaa istutusta johonkin ruukkuun. Liljan ostan tuohon siniseen ruukkuun, se oli niin kiva kaksi vuotta sitten. Parvekelaatikoihin vaaleanpunaista tai valkoista pelargoniaa ja joku isompi, ei nypittävä amppelikukka. Mikä lienee, en oikein tykkää miljoonakelloista ja petunioista niiden nyppimätarpeen vuoksi, karjalanneito ei meillä viihdy.. Pitää lueskella vähän kukkajuttuja kunhan ehtii. 

Ensi viikonloppuna suunnataan sitten perheleirille, ihan tuohon omalle seurakuntakodille. Onpa kiva päästä valmiiseen pöytään. 

Loskaa märkää

Pikkarainen haikailee pihalle ja ulkona on lätäköitä & märkää urakalla. 

Onneksi olin kaukaa viisas viime kesänä ja napsasin eräältä nettipalstalta Aartolahden kuravaatteet. Ne on nyt just sopivat. Etsin noita kaapista ja löysin ... raskausaikana ostamani Ticketin sadepuvun. Turkoosin. Ihana! Tuo on niin reilua mitoitusta että menee syksyllä. Viime viikolla kävin Cittarissa pyörittelemässä uusia Reimoja mutta en ostanut. Onneksi en! 

Kiva tehdä löytöjä omassa kaapissaan :D

Aartolahden kuriksissa (vihreäpohjaiset kuviolliset) on tosi kiva kuvio ja näköjään olin ostanut jossain vaiheessa alesta Aartolahden hanskat tummansini-turkooseina, ne roikkuivat hanskanpitimillä siitä Ticketistä :D

Neulomuksia

Olen istuskellut tänä keväänä paljon soffan nurkassa kutomassa. 

Valmiina ovat nyt Nalle Kukkaketo Ruususta Calorimetry-panta & baskeri. 

Puikoilla parast aikaa Kukkaketo Syreenistä hihatin. Ihanaa pintaa syntyy. 

Olen innostunut kutomisesta pitkästä aikaa. Pikkuiselle tein muutama viikko sitten loppuun isoäidin neliöistä peiton. Ihana. Valkeaa, turkoosia, sinistä..  Itselleni kudoin Kalastajan vaimon innoittamana ponchon ja kauluria tekisi myös mieli. Pitäisi vaan opetella ensin kutomaan palmikoita.. 

Onkos sinun puikoillasi ollut tänä vuonna jotain kivaa? 

Nettipaastoa ilmassa, ehkä blogissakin

Taitaa olla aika pitää nettipaastoa. Huomaan, että hiljaisen viikon lähestyessä kaipaan yhä enemmän aikaa pois koneelta. Lisäksi mulla on kaksikin neuletyötä sellaisessa vaiheessa, että viihdyn niiden kanssa illat soffan nurkassa. Päivisin ollaan menossa, taaperon kanssa ulkona, harrastuksissa, kävelemässä tuolla upeassa säässä.. Joten vilkutin heipat kahdelle vakkaripalstalleni, Facebookille ja varmaan pitäisi vilkuttaa tännekin. Tuntuu jotenkin luontevalta siirtyä kohti kevättä, tehdä muuta kuin istua nakottaa tässä koneella. Ovet auki uudelle, ulkoilmalle ja unelmille! Aion ainakin lukea unelmakansiotani, tuota paperista siis, inspiroitua.. It`s time to fly, muutenkin kuin Flyladyn siivin. Palailen tänne ehkä piankin, päiväkirjan omaisesti, mutta nuo muut yritän pitää nyt täysin poikessa. Ihan jo itsenikin vuoksi. 

Iloista pääsiäistä! 

Unelmia unelmia..

Kaivelin tässä aikani kuluksi vanhan koneen muistiin tallennettuja sisustuskuvia. Olen joskus keräillyt unelmakuvia netistä ja näiden tarkemmat tiedot ovat kadonneet. Mutta aika hauskoja löytöjä tuli silti vastaan..

Tämä kuva on aivan liian tummasävyinen ollakseen minulle mieluinen, mutta nuo pienet yksityiskohdat.. Sängyn päädyn penkki, vaateteline, lipasto, lamput. Ihana! 

Tässä vaaleanvihreässä kuvassa on jotain kivaa kanssa. Metallisänky on ihanan kevyt, yöpöydät ovat kivan samanoloiset kuin meillä.. Noi seinäkukkaset voisin jättää väliin :D

Tämä turkoosi kuva on ihana! Tähän asuntoon haluaisin tätä henkeä. En tiedä olisko tuo turkoosi tapetti meille liian räikeä,  mutta tunnelma on ihana. Maljakko pöydällä saa kyllä odottaa taaperovapaita vuosia. 

Tässä on liikaa pinkkiä & jenkkiä, mutta tunnelma on kiva. Tuollaiset manttelitakat ovat jotenkin epäsuomalaisia, mutta valo ja erityisesti nuo tyynyt miellyttävät silmää. 

Tästä voisi jättää nuo taittotuolit parveke- ja pihakäyttöön mutta miellyttää tämäkin.. 

Tästä samoin kansituoli vain pihalle, mutta muuten ihan justiinsa. Voih, talo, jospa joskus! 

Tämä olisi sitten sokerina pohjalla, ei todellakaan tähän asuntoon, mutta vierashuoneeseen, huvimajaan sen vanhan "villan" pihaan.. Ihana :D 

Joo, ei siitä mihinkään pääse, maalaisromantiikka jyllää. Ja tykkään vanhasta. 

Astiaunelmia

Meillä on ihan hyvä astiasto, lahjaksi toivottu kotimainen Kermansaven Oliivi, valkoisena.

No, nyt vaivaa (vähän huonoon aikaan kyllä noin rahallisesti) astiakuume. Oliivin matala lautanen on ihan järettömän iso, oisko 26 cm tai 28 cm.

Nyt kaipaan toisenlaisia astioita. Mietin Teemaa.. mutta onko se yhtä tylsä kuin Oliivi jossain vaiheessa? Siskolla on sitä. Siihen saisi kyllä kaveriksi Runoa ja värikkäitäkin yksityiskohtia..

Jotain uutta tekisi mieli. Greengaten kukallisissa astioissa on sitä jotain mutta ovatko ne mitä haluaisin? Jotain tuon suuntaista kyllä. Nuo kuvan astiat ovat nyt suosikkini. Jotain tuon tyylistä tekisi mieli. En osaa sanoa, ovatko ne nyt nuo juuri, mutta alan saada kiinni ajatuksesta.

Kevättä ilmassa & rapakoita tiellä

Tänään on ihana kevätpäivä, aurinko paistaa ja istuin äsken parvekkeella toppatakki & viltti hartiolla lukemassa hyvän tovin.
Tämän talven lumet alkavat ainakin täällä sulaa ja uusien kumpparien osto on ajankohtaista. Mutta mistä ihmeestä löytäisi kauniit kumisaappaat?

Cittarissa oli vaaleanpunaisia, punaisia ja vaaleansinisiä Tretorneja. Nämä pääsivät loppusuoralle.
Sitten on varmaan jossain niitäkin Nokian Hai-saappaita, pitäisi vaan katsoa mitä värejä.

Mutta mistä kukkakuvioiset saappaat? Viime keväänä niitä oli Kappahlin Vintage Stories-mallistossa ja joka halpakaupassa, nyt en ole niitä nähnyt.. Jotenkin houkuttelisi sellaiset, mutta mistäs sellaisiksi muutut? Jos tulee vastaan jossain kokoa 38 niin hihkaisehan.

Pätkii..

Uuni siis. Meidän piti leipoa tänään pizzaa. Taikinakin oli, ja itse keitetty tomaattikastike. Mutta kas, uuni pätkii ja ei kuumene.
Joten, ei kun luuri käteen ja kodinkonekorjaajaa hätiin. Tulee maanantaina.

Siihen saakka tämä laitos saa olla ihan rauhassa, ei tee mieli mennä härkkimään..

Pakkaspäivän treffit

Pakko kirjoittaa muistiin kun vielä muistaa. Meillä oli tänään miehen kanssa treffit.

Meille tuli tänään ekaa kertaa pojalle uusi lapsenvahti ja me karattiin miehen kanssa tuonne pakkaseen. Kävellen viereiseen kaupunginosaan ja Rossoon.. Ajan kanssa syötiin, juteltiin ja vaan oltiin, ilman lasta. Yhdessä ei olla oltu kuin kerran taloyhtiön saunavuorolla, vaikka lapsonen on jo melkein vuosi ja 5 kk. No, nyt sitten.

Parasta oli, ehdottomasti, kun jälkkärin kanssa pöytään tuli jälkiruokatee. Sai ensinnäkin valita kolmesta haudutettavasta versiosta (oli rooibosta, vihreää teetä ja kahta maustettua mustaa..) ja tee tarjottiin pressopannusta, niin että sai itse hauduttaa mieleisekseen. Uskomattoman ihanaa, mie olen niin teeholisti, että toi jäi mieleen.

Jälkkärinä tarjottu Dolce vita, eli eräänlainen munkin ja rosetin välimuoto jätskin ja kinuskin kera oli ihanaa. Paastoaikaahan tässä eletään, mutta mies tarjosi ja en ole jälkkäreitä paljon kotona saanut..

Voihan kevätmuoti!

Eksyin henkkamaukan verkkokauppaan katselemaan. Viime viikolla vain pyörähdin ko. puljussa ja ostin vain ne tarpeelliset, eli uudet tregginssit ja miehelle muutaman teepaidan. Tänään ne tulivat, ja kuten aina, mie menin kattelemaan nettisivuja vielä..

No, ostoslista olisi kovinkin pitkä, jos olisi taas mihin laittaa. Miehen uuden tietokoneen osamaksu vain syö kovasti jo muutenkin pieniä varoja..

Mutta jos saisin kaiken mitä toivoisin tuolta
niin ostaisin
1) perustoppeja, ainakin valkean, kirkkaan sinisen, kirkkaan vihreän..

2) muutaman kietaisupaidan

3) lisää tregginssejä (mikä sana!), tämän kuumeen tartutti minuun Onnelan Anu..

4) pitkiä "takkimekkoja"

5) ja tietysti muutaman ihanan kesämekon.

Olipa kerran vanha, ruma kaappi..

Tämä kirjava "kummitus" oli mummilassani pienestä tytöstä saakka. Sen olivat mummilan yläkertaan jättäneet entiset vuokralaiset. Minusta se oli kovin ruma..




Sitten, yhtenä päivänä, mummi päätti muuttaa pois talostaan ja muiden tavaroiden mukana myös kaapin kohtalo piti päättää. Kaatopaikalle en sitä halunnut. Päätimme miehen kanssa pelastaa sen. Monta monituista tuntia siitä poistettiin maalia, hiottiin jne. Deadline oli kolme viikkoa, pojan 1v synttäreille piti olla valmista. Tälläinen siitä sitten tuli. Nyt se on keittiössämme kuin koru.

Uusi ihana taulu

Mies voitti Eirikuvan kisasta 30x40 kokoisen julisteen teettämisen. Yksi ilta meni kuvan arpomiseen, mutta tässä lopputulos. Kuva on siis miehen itsensä ottama tuosta lähikoskelta ja kehykset kävin ostamassa tänään Euromarketista. Ovat kuvasta poiketen tummanruskeat, melkein mustat ja viivakuvioin koristellut. Sopii kuin nenä päähän tuohon keittiön pöydän päähän. Kuva laitettiin aiemman, isomman suurennoksen naulaan, joten on vähän ylhäällä, mutta en halunnut betoniseinään enää yhtään reikää.

Pöydällä aarteita mummuloista, vanha Kiltakulho ukin perintöä ja punapilkulliset purkit löytyivät mummulan vinnistä.

Haaveita..

Kuva Opkk.

Tämä olisi nyt myynnissä. Tuossa aika lähellä itse asiassa. Jos olisi rahaa, ostaisin. Mutta kun ei ole. Ihana, vanha talo, melkein rannassa (jos vesilaitosta ei olisi, niin tuossa olisi järvinäköala.. Mutta onneksi voin kulkea ohi ja ihailla.

Uusia värejä

Miut on pitkään tunnettu siitä, että sininen on lempivärini. Jos vain joku oli sininen, se oli hieno..

Mutta nyt sininen on pitkään ollut paitsiossa. Pidän kyllä siitä edelleen, mutta tilalle ovat tulleet:

*Vaaleanvihreä. Vanha kaappimme, häälahjaksi saadut ihanat valkeavihreät huovat, keittiön verhot..

*Marjapuuronpunainen. Aiemmin en olisi suostunut väriä päälleni laittamaan. Ostin kuitenkin tumman marjapuuron punaisen velourasun syyskesällä 08, ajatellen laittavani sen päälle kun tullaan kotiin nyytin kanssa. Ja ihana voimaväri se olikin, oli niin ihanaa pukea se sairaalan haaleiden pastellien & rumien rytkyjen jälkeen. Sitä myötä kaappiin on hivuttautunut muutakin punaista. Pasminoja kirkkaan pinkkinä ja vaaleanpunaisena, neuleita, t-paitoja..

ja viimeisin villitys:
*Turkoosi. Ukin vanhasta, häälahjaksi saadusta maljakosta se lähti. Sen kaveriksi oli ostettu ihana, -06 vuoden erikoisvärinen Savoy-maljakko. Ne olivat pitkään edellisen asuntomme erkkerin ikkunalla ja sieltä väri hiipi kaikkialle.. Sohvatyynyjä, kaulaliinoja, tukkapantoja, villatakkeja, kukkaruukkuja, koriste-esineitä.. Tykkään. Sopii minulle hyvin ja antaa voimia.

Mistä pidän ja mistä luopuisin?

Kuten huomaat, kotimme on varsinainen sulatusuuni Artekin perintöpöytineen, seassa opiskeluaikana hankittuja lastulevykalusteita, vanhaa, uutta.. Ja juuri tälläisenä kodistamme pidän. Muutaman asian muuttaisin, mutta luultavasti vasta seuraavassa kodissa.. Keittiön kaapistot olisivat paremman näköiset valkeina kuin mäntypuisina.
Parvekekalusteet ovat aikansa eläneet muovikalusteet jotka saimme kotoani 8 vuotta sitten muuttaessamme ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. Ne vaihtaisin puisiin, mieluiten valkoisiin. Mutta valkoisten puukalusteiden ostaminen tähän asuntoon, ihan tehtaan viereen olisi ihan älytön ajatus. Tehtaalta kulkeutuu mustaa likatahmaa, joka tarttuu kaikkialle. Jo ikkunanpielien ja noiden muovikalusteiden puhdistamisessa on keväisin varsinkin kova työ ja valkeat puukalusteet olisivat ennen pitkää harmaat.

Olohuoneen kirjahylly-tv-taso-monitoimikalusteestakin olisin valmis luopumaan, mutta tässä asunnossa en. Se vetää kuitenkin suojiinsa kymmenet kirjat, dvd:eet, kortit yms. Ehkä tulevaisuudessa saan osan noista "kirjakaappiin" ja osan vanhan tyyliselle tv-tasolle, mutta nyt saa tuo vielä olla. Kauneinhan se ei ole, mutta ei kaupan ruminkaan..

Joskus, tulevaisuudessa, toivon meillä olevan vielä enemmän vanhoja kalusteita. Ehkä mäntypuinen sänkymme on vaihtanut väriä valkeaksi, ehkä olemme ostaneet uuden. Uusia tapetteja tekisi mieli varsinkin olohuoneeseen, mutta remontointi 1v 4 kk taaperon kanssa ei nyt oikein iske.

Uusia tuulia 2006- 2008

Nykyinen kotimmehan oli varsin "tyhjä taulu" tullessamme, muutama kasarilamppu katossa ja likaa kaikkialla. Pahimman kuurauksen jälkeen huoneita laiteltiin yksi kerrallaan. Tässä otoksia vuosien varrelta.





Eteinen oli varsin helppo tapaus. Juurikin kuvanottokohdille hankittiin hattuhylly ja kenkäteline. Kellon viereiseen komerosyvennykseen hankittiin kaksi elfahyllykköä varastoimaan koko liinavaatevarasto.


Vuosina 2006-2007 nykyinen lastenhuone toimi työhuoneena. Tässä otos kesken arkisen aherruksen.


Olohuoneessa näkyvät vielä hyvin vanhat ikkunat, nämä uusittiin syksyllä 2008, lähes samanaikaisesti kun olin poikamme kanssa synnärillä :D



Makuuhuone kesäasussaan -08. Alkuun meillä oli täällä yötuoleina kaksi vanhaa sinistä tuolia, mutta kesällä -08 hankittiin valkeat uusvanhat "pottakaapit".


Parveke oli parhaassa asussaan kesällä 2008, sää suosi ja äitiyslomalla oli aikaa laittaa kaikenlaista. Ihanat liljat, pelargoniat ja samettikukat kasvoivat kilpaa viidakoksi innostuneen kelloköynnöksen ja elämänlangan kanssa..

Kylpyhuone

Aloitimme tietysti akuuteimmasta, eli kylppäristä. Ensimmäinen homma oli vetää pesukoneen vesihana pois tuosta saippuatelineen yläpuolelta, eli periaatteessa keskeltä suihkua. Se siirtyi viereiselle seinälle lähemmäs pistorasiaa. Keväällä 2007 hankimme uudet kalusteet kylpyhuoneeseen ja rähjäinen wc pesi kasvonsa.







Kylpyhuoneeseen hankittiin siis allaskaappi, peilikaappi ja korkea kaappi. Kuvat on napattu heti asennuksen jälkeen, siksi kuvissa vielä yhteensopimattomat pyyhkeet yms koska remppa oli kesken.

Miltä täällä näytti ennen meitä..

Meidän asunto oli muistaakseni kuuden raksamiehen viikkokämppänä ennen kuin ostimme tämän kodin. Että saisitte kuvan, millaiseen tulimme, tässä muutamia kuvia.



Olohuoneen täyttivät sohvat, varasängyt, toimistosermit ja lattioita peitti kasat pizzalaatikoita, kaljatölkkejä, sipsipusseja jne. Piti olla melkoinen silmä että tämän kaaoksen läpi näki asunnon hienouden.




Makuuhuoneessa oli kaksi sänkyä. Likaista täälläkin.



Lastenhuoneessa samoiten kaksi sänkyä ja työpöydän tapainen. Täällä olivat vielä seinässä vaaleanpunakukalliset tapetit ruskealla pohjalla.




Kylpyhuone oli näin lohduttomassa kunnossa eikä koko wc:ssä ollut yhtään ainokaista kaappia. Peilistä ei itseään erottanut likatahrojen takaa. Nykyisin peili palvelee taloyhtiön saunaosastolla puhdistettuna ja sopii sinne tosi hyvin.


Jotenkin kaiken tuon lian takaa onnistuimme kuitenkin näkemään tämän asunnon kauneuden. Muutama viikko myöhemmin nuo kalusteet olivat nousseet kerrosta ylemmäs (vuokralaiset vaihtoivat toiseen asuntoon) ja siivouksen jälkeen täällä alkoi näyttää ihan kivalta.

"Välineurheilua" kodinhoidossa...

Mie tunnustan. Olen melkoinen välineurheilija, mitä tulee esim siivoukseen.
Hyvillä, kauniilla välineillä ja hyvän tuoksuisilla aineilla on kivempi siivota.
Tän hetken suosikkeja ovat
Sinin monitoimimoppi, kuivauslasta samaan varteen ja kuurausharja samoin samaan varteen. Näillä välineillä koko koti pysyy puhtaana.
Siivousvälinekorista löytyy tällä hetkellä aineina Mummit, eli Mummi ja minä-sarjan pesuaineet, polkkakarkki-pyykinpesuaine, eukalyptus-siivoussuihke ja mansikka-marenki-tiskiaine. Lisäksi siellä on ikuinen ystäväni, ei niinkään hyvän tuoksuinen mutta toimiva Tolun ikkunapesuaine ja Tolu-suihke tiukimpiin likoihin ja mm. keittiön roskakaapin siivoukseen. Tolun tuoksu on tuttu lapsuudesta ja luulen etten osaa siitä lopuakaan.

Imuririntamalla vanhan Melissan rinnalle ja lähes ohikin on kätevyydessään karannut toissa joulun unelmalahja, rattailla kotiin kannettu Ergorapido-varsi-imuri. Harvoin jaksan Melissaa nostella kaapista, mutta Ergorapidolla meillä imuroi mielellään koko sakki.

Keittiön uusin suosikki on tämä kaksikko, eli keraamisen lieden puhdistussieni ja Ricen kukan muotoiset pesusienet. Kukkasieniä käytän lähes kaikkeen puhdistukseen ja ne toimivat silmän ilonakin.

Aloitin joulun alla Flyladyn, eli jenkkiläisen "siivousohjelman" seuraamisen ja yhtenä sen vinkeistä oli altaan puhdistaminen ja puhtaana pitäminen. Voi kyllä sanoa, että kun teki sen altaan puhdistuksen kaikkine kloori-liotteluineen kerran ei ole tehnyt mieli sotkea allasta sen jälkeen. Ja hienosti on pysynyt allas siistinä, illalla laitan viimeisetkin astiat koneeseen / pesen käsin ja kiillottelen altaan.

Arjen luksusta. Sitä nuo minulle edustavat.

Perheestäni ja minusta muutama sana

Olen pienen, 1v 4 kk pojan äiti, 30v. insinöörin vaimo. Itse täytin joulukuussa 27, ja miehen kanssa olemme olleet naimisissa kesäkuusta 2006. Tällä hetkellä kotinamme toimii vuonna -79 rakennettu kerrostalokolmio, joka meidän muuttaessa oli alkuperäisessä asussaan ja 6 rakennustyöläisen viikko"kämppä". Paljon muutosta teki jo se, kun olohuoneesta sai pois kolme sänkyä, toimistosermit ja ah niin rumat huonekalut. Ihanat 70 luvun kukkaverhot olisivat voineet ehkä jättää..

Mutta tosiaan, nykyisin kodin tyyli on sekoitus 50lukua, nykypäivää ja vanhaa. Pidän vanhoista huonekaluista, kukkakuoseista ja raidoista, vanhoista astioista...

Mitkä asiat kuvaisivat minua

Mietin mitkä asiat kuvaisivat minua.

Katselin ympärilleni ja näin:
*kukallisen torkkupeiton
* vanhan, sinisen tuolin
*artekin perintöpöydän
*valkeat, ohuen ohuet verhot
*pienen sinisen tuikkutalon
*pienen poikani leikkimässä lattialla
*mieheni ottamat valokuvat

Noita kaikkia ja ehkä näitä adjektiiveja olen minä
*ikuinen haaveilija
*romantikko
*kiharapää (en valitettavasti luonnostani)

Uuden aika

Uusi vuosi, uusi blogi. Halusin arkiselle hömpälle uuden blogin, joka keskittynee kauniisiin asioihin, sisustukseen ja uusimpiin "kotkotuksiini". Nyt pinnalla ovat esim Greengaten kevät-kesämallisto, pitsinauhan hankkiminen vanhaan astiakaappiin ja uuden vuoden lupauksien pitäminen...